Hyvää kesäkuun loppua arvoisat lukijat, meillä on ollut aivan järisyttävä kuukausi liikennepuiston toiminnan parissa, toivottavasti teilläkin on ollut mukavaa. Mitäs ihmeellistä tässä kuussa on sitten saatu aikaan? Lukekaa, kokekaa ja hämmästykää! Aloitan kertomisen päivältä 26.6 ja kerron vähän menneitä ja sen sellaisia.
Päivä oli aika vilkas lomilta tultua. Kerkesin jo haaveilla
rauhallisesta laskusta juhannuksen jälkeen, sieltä tuli täysilaidallisesti
aurinkoa mutta jokseenkin silti kylmää ilmaa. Mutta porukkaa riitti siitä
huolimatta. Raahasimme leijonanosan autoistamme ulos konteista, mutta kaikki
menivät aina sitä myötä kun ne tulivatkin. Porukkaa ravasi kioskissakin niin
tiuhaan että sai täyttää varastoja pariinkin otteeseen, siinä sivussa sitten
kannettiin tölkinhylsyjä talteen ja vahvistettiin karamellipuolta. Pidimme myös
päivällä taas kovin suositun liikennekoulun, johon osallistui miltei
kolmekymmentä innokasta kuskinalkua. Jokainen sai koulusta muistoksi ihan
ikioman ajokortin sekä kourallisen hyviä ohjeita liikenteeseen. Päivää kruunasi
myös alkava frisbeegolf-koulu, johon saimme jopa pari osallistujaakin. Minä
tietenkin reippaana poikana menin perässä ja dokumentoin laajalti kaiken, kuvaa
siis joka kulmasta mitä kuvitella saattaa. Enköhän ottanut ainakin pari
kelpuutettavaa kuvaa.
Sitten katsaus menneisiin päiviin: Meillä on ollut täällä mm.
jalkapallokoulua sekä paljon muutakin ihmeellistä ja mukavaa. Peräpohjolan
Opiston Nuva13 –luokka kävi meillä tekemässä omia näyttöjään, johon riitti yhtä
ja toista mukavaa touhuttavaa. Oli leikkejä, pelejä, formulakisaa ja kaikkea
mitä kuvitella saattaa. Ikävä kyllä silloin tällöin meitä rangaistiin
armottomalla vesisateella, vaikkemme olleet tehneet mitään pahaa. 26.6 meillä
oli oikea herkkupäivä, sillä meillä tehtiin vohveleita. Vohvelit loppuivat
tosin tunnin kuluttua valtavan menekin vuoksi, kylmä ilma ja tuuli toi lämpimän
vohvelin ystäviä paikalle kuin sokeri kärpäsiä. Sebastian on myös nähty taas
paikalla, meidän oma oravamaskottimme. Harmi vain että Sebastian on niin nopea
liikkeissään että kuvan saaminen on vaikeaa. Yritän kyllä vielä joku kerta,
heitän sille vaikka syöttejä maahan ja kuvaan pirulaisen edestä ja takaa.
Meillä on ollut myös tällä viikolla toimintaviikko, johon on
kuulunut muun muassa vohveleiden paistoa sekä aarteenetsintää. Ilmatkin
näyttävät vihdoin ja viimein parantuvan, joten kun minä siirryn hyvin
ansaitulle lomalle tästä, niin muistakaa käydä puistossa jäätelöllä ja
kahvilla. Kun käytte siellä, niin morjenstakaa Sebastiania puolestani, en ole
nähnyt veikkoa kuin vilaukselta. Sitä paitsi tämä mokoma meni ja juoksi karkuun
heti kun kamerani otin esille.
Mutta Joni kiittää ja kuittaa tältä erää, nähdään heinäkuun
lopulla, nyt minä siirryn kesälaitumille ja se on moro!
Mmm... karkkia jokaiseen makuun!
Kuka löytää himoitun kult... öh hopea-aarteen?!
Parempi kuva kartasta joka johtaa Koli-baban ja kolmenkymmenen rosvon luolaan.
Urheimmatkin piraatit tarvitsevat vähän ohjeita välillä.
Pandoran lipas on auki, ottakoon aarteen ken uskaltaa!
Kukaan ei jaksa kuitenkaan piratismia päivät pitkät, välillä pitää vetää henkeä ja sutaista nimmarit asfaltille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti