Heippa taas kaikki,
ja hyvää Suomen itsenäisyyspäivää.
Suomineito täyttää tänään 95v. Vaikka on pyhä ja melkein
jokainen viettää vapaapäivää, on silti aika, jolloin Paulan
Kirjasto ilmestyy. Juuri tällaisena päivänä on hyvä tarttua
hyvään kirjaan ja käpertyä vaikka kuuman kaakaon kanssa
sohvannurkkaan lukemaan. Juhlan kunniaksi kerron kirjasta nimeltä
Aleksandra Suuri. Kirja on ilmestynyt kirjailija Laura Lähteenmäeltä
vuonna 2010 WSOY:n julkaisemana.
Kirjailija Laura Lähteenmäki on
Jyväskylässä asuva vuonna 1973 syntynyt kustantamon
kustannuspäällikkö. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänen ensimmäinen nuorten
romaani on Rinkkadonna ja se ilmestyi 1998. Muita romaaneja häneltä
on mm. Marenkikeiju (2007) ja North End – Niskaan putoava taivas
(2012).
Tähän päivään sopii oikein hyvin
kertomus Aleksandrasta. Hän on 16-vuotias, avioerolapsi, jonka isä
asuu uuden naisen Marjukan kanssa Suomessa, äiti asuu Lontoossa. Hän
on loistava koulussa, hän on kaunis ja hän saa aina pääroolit
teatteriryhmän näytelmissä. Mutta kesän jälkeen kaikki muuttuu.
Heille muuttaa vaihto-oppilas Tim, joka sekoittaa Aleksandran elämän
totaalisesti. Vaikka Tim on komea ja mukava, hän on silti menevä,
joka paikassa oleva ja hermoille käyvä. Kaiken kukkuraksi hän
käyttäytyy kuin pieni lapsi. Ennen Timin tuloa hän on saanut
nauttia spottivaloelämästään, jossa hän on pääosassa ja kaikki
ottavat hänet huomioon, mutta Timin saavuttua hänen spottivalonsa
menettää valaisutehoaan ja lopulta se valaisee vain himmeästi.
Taas hänen vieressään Timin spotti loistaa kirkkaasti sitä myöten
mitä pitemmälle Timin aika Suomessa etenee. Aleksandrasta tuntuu,
ettei kukaan arvosta häntä, ota häntä huomioon ja hän jää
täysin Timin varjoon.
Annan kirjalle 3 ½ tähteä, sillä
vaikka tarina on hyvin kerrottu, on siinä silti paljon epäkohtia,
niinkuin lukija ei aina pääse perille asioista, joita tarinaan
liittyy. Tekstiä lukee nopeasti, mutta kirja on kaiken kaikkiaan
jaettu 4 kappaleeseen, mikä häiritsee jonkin verran, kun ei saa
päättää lukemistaan kappaleeseen. Makuasiahan tämä on, mutta
minua häiritsee, että tarinassa asiat keskittyvät kerrotaan
ainoastaan Aleksandran näkökulmasta, eikä oteta huomioon
esimerkiksi kysymyksiä miksi ja mikä. Miksi Aleksandra tuntee
jäävänsä Timin varjoon? Mikä on tunteen takana? Näihin
kysymyksiin ei ole kiinnitetty huomiota ja sen vuoksi teksti herättää
lukijassa myönteisiä tunteita Aleksandraa kohtaan ja kielteisiä
Timiä kohtaan. Lukija samaistuu Aleksandraan nopeasti ja alkaa
ajatella hänen kannaltaan samalla lailla, mutta kirjan
keskivaiheille nämä miksi ja mikä-kysymykset nousevat pintaan ja
jäävät kummittelemaan mieleen.
Muuten tarina on loistava ja sopiva
näin itsenäisyyspäiväksi. Toivottavasti tekin uskallatte tarttua
kirjaan ja lukea oikein antaumuksella kun kerrankin saa ja on aikaa.
Seuraavalla kerralla on taas luvassa vanha kirja, oikea klassikko.
Mutta ei paljasteta sen enempää. Näissä merkeissä toivotan
kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja onnistunutta joulukuun
alkua.
Paula Kronqvist
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti