Joulu tuli ja joulu meni. Uusivuosi
tuli ja meni. Loppiainenkin tuli ja meni. Knuutti oli aivan innoissaan joulusta
ja uudesta vuodesta. Hän jäi pyhien ajaksi pitämään Aaltosta pystyyn, kun muut
menivät loman viettoon. Häntä se ei harmittanut. Syy lienee se, että hänellä oli
eturivin paikka ilotulituksia katsellessa.
Knuutti nautti olostaan. Paitsi että
hän ei saanut ainuttakaan joululahjaa lautasellista pipareita ja kulhollista
karkkeja lukuun ottamatta. Joulu kerättiin Aaltosesta
heti uuden vuoden jälkeen. Knuutti katselee haikeana, kun Sone kerää palloja pois.
Knuutin mielestä se oli kaunein joulukuusi koko maailmassa. Sone sanoo, että
ensi jouluna siitä tulee vielä hienompi.
Yhtäkkiä Sone sanoo Knuutille, että
kuusessa on pieni paketti. Ei sitä sinne ainakaan ole Aaltosen väki laittanut. Knuutti
ei aluksi usko, mutta kun Sone asettaa paketin Knuutin eteen, Knuutin silmät
pyöristyvät pullonpohjan kokoiseksi. Aluksi se ihmettelee, kuka on muistanut
häntä lahjalla...
...sitten alkaa innolla repimään lahjapaperia päältä. Lusku ja
Sone ihmettelevät miten mitään voi mahtua noin pieneen pakettiin. Mutta pian se
selviääkin. Lahjasta paljastuu Knuutin kokoa olevat pipo ja lapaset.
Keneltä? Miksi? Lahjan antaja
jäänee selvittämättä…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti