Knuutin seikkailut osa 3

Viime kerralla Knuutti sai itselleen kirjeen. Kirje oli toisilta nuuteilta, jotka olivat kuulleet orvosta Knuutti-nuutinpoikasesta, joka asustelee Aaltosessa. Knuutti oli hirveän innoissaan nuuttipariskunnasta. Hänestä tuntui, että hänen toiveensa oli kuultu. Vihdoinkin hän saisi ystäviä. Kun esittelyt oltiin esitelty, ja hiukan ystävyttytty, alkoi nuuttipariskunta kertoa Knuutille sopivasta elämäntyylistä. Knuutti ei oikein ymmärtänyt, koska se oli jo tottunut Aaltosen meininkiin. Mutta nuuttipariskunta oli vain huolissaan, mutta kun Sone selitti, että Knuutilla on hyvät oltavat Aaltosessa, huoli hälveni.

Knuutti oli aivan täpinöissään, kun se pääsi kertomaan omasta ja Aaltosen arjesta uusille ystävilleen. Se esitteli tärkeimmät nettisivut ja nähtävyydet, mitä ikkunoista saattoi nähdä. Kun punapampula ehdotti kaupunkikierrosta, Knuutti oli menossa jo portaissa. Onneksi Knuutti hiljensi vauhtia ulkona, kun kylmä tuuli meinasi temmata sen mukaansa. Nuuttipariskunta ihasteli maisemia, kun Knuutti kertoi vähän Torniosta ja 

Haaparannasta ja toimintamahdollisuuksista.  

He päättivät mennä kauppakeskukseen, jotta tuuli ei veisi heitä mukanaan, ja koska kylmyys alkoi jo tunkeutua pyrstökarvoihin asti. 

Knuutti sai nuuttipariskunnan innostumaan leikkimään autiota saarta. Puna- ja sinipampula ottavat aurinkoa, kun taas Knuutti kurkkii reunan yli ja yrittää herättää ohikulkevien huomion. 

Kun Knuutti ei saanut herätettyä kenenkään huomiota, se yritti kiivetä puuhun, mutta onneksi nuuttipariskunta sai estetyksi tämän aikeen. He toruivat Knuuttia, sillä hän olisi voinut pudota ja loukkaatua vakavastikin.

"Onpa täällä kaunista!" Ihasteli nuuttipariskunta. 

Oltuaan jonkin aikaa yläkerrassa, Knuutti alkoi kyllästyä ja se alkoi tarkastella alhaalla kulkevia ihmisiä. Sitten Knuutti huomasi R-kioskin ja häntä alkoi haluttaa karkkia. Se pääsi eroon nuuttipariskunnassa ja oli jo rullaportaissa menossa, ennenkuin vartija sai sen kiinni ja torui sitä kilpaa nuuttipariskunnan kanssa. Se olisi voinut loukkaantua. Knuutti suivaantui ainaisesta torumisesta, mutta ymmärsi huolen, jota nuuttipariskunta kantaa sisällään.

Lopuksi he menivät ulos kauppakeskuksen taakse ihailemaan kaunista auringonlaskua. Päästyän takaisin Aaltoseen, he ehdottivat, että Knuutti lähtisi heidän mukaansa heidän kotiinsa, mutta Knuutti intti, että Aaltonen on hänen kotinsa ja kaikki siellä kävijät ovat hänen perhettään.

Oltuaan asiasta varma ja hyväksyttyään asian ja luvattuaan tulla uudestaan käymään, Knuutti peiteltiin kaulahuiviin ja eipä aikaakaan kun Knuutti oli jo unten mailla. Mutta herättyään hän ei ollutkaan tavanomaisessa Aaltosen ympäristössään. Minkälainen oli Aaltosen erilainen ympäristö, siitä kuulette seuraavalla kerralla.