Tiistai
15.11. Knuutti on yrittäny päästä selville Aaltosen päiväjärjestyksestä. Eihän
siitä mitään ole tullu kun väkeä on rampannu edestakaisin koko ajan.
Knuutilla
meni pää sekaisin jo ensimmäisen viikon jälkeen. Knuutti kyllä myöntää, että
hänellä on jonkinlainen käsitys Aaltosesta:
se on nuorisotila, jossa voi
puuhailla kaikenlaista. Knuutti on huomannut että ne vakiokävijöitä ovat muun
muassa radiokerholaiset ja mediapajalaiset.
Knuutti haluaa hirveästi olla
mukana tekemässä kaikkea. Muun muassa auttamassa biljardipöydän korjauksessa.
Varsinkin kokousten jälkeen hän on huomionkipeä.
Knuutti on myös kiinnostunut nuorten auttamisesta minkä vuoksi hän on ängennyt
etsivänuorisotyöläisten joukkoon.
Kun Knuuttia ei olla huomioitu, hän on
hakeutunut piiloon milloin minnekin paikkaan. Sitten sitä ollaan saatu etsiä
luskujen ja sonejen kanssa. Knuutti oli onneton kun hänellä ei ollut ketään
ystävää.
Hän alkoi taas ajatella itsetuhoisesti. Aaltosessa vierailevat nuoret
ovat puhuneet Knuutin kanssa, että vaikka sitä ei huomioidakaan heti ja koko
ajan, ei kannata miettiä itsetuhoisia ajatuksia. Knuutti ei aluksi ymmärtänyt,
mutta huomattuaan adapterissa nuorten tekemän listan asioista, mitkä tekevät heidät onnellisiksi, hän
ymmärsi, että moni välittää hänestä.
Mutta Knuutti oli edelleen onneton. Se
haluaisi ystävän, ikioman sellaisen. Jolle voisi kertoa ilot ja surut. Eipä
aikaakaan kun eräänä aamuna herätessään Sonen pöydältä, hän huomaa edessään
kirjeen.
Kirje hänelle. Mutta keneltä? Tiedätkö sinä, keneltä Knuutti olisi
voinut saada kirjeen?
apinalta, joka asustaaa indonesiassa <3
VastaaPoista:DD
VastaaPoistahahah sain päivännaurut! ihana knuutti:)
VastaaPoistanii o :))
Poista