Mielenterveys

Realistisesti räjähtänyt suuri asia yhteiskunnan huulilla, mutta aihe, joka käsiteltäessä muuttuu lähes koskemattoman utopistiseksi. Mielenterveys, mitä se sitten oikeasti on?

Onko olemassa samanlaisia keinoja elvyttää psyykkisiä ongelmia kuin fyysisiä sairauksia? Minkälaistä on mielenterveyden elvyttäminen?

Erinäisten ihmisten mielestä mielenterveys on psyykkistä hyvinvointia ja sitä että voi hyvin. Se on tasapainottelua psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin välillä. Mielenterveys on naurua kyyneleiden seasta, pettymyksiä onnistuneiden asioiden sarjassa, se on suuria menetyksiä ja sitä suurempia saavutuksia. Se on onnellisuuden ja melankolisten ajatusten vuoristorataa, ilman sitä ei ole elämää.

Jotta yhteiskunta pyörisi edistyksellisesti maailmanmenon mukana, tulisi jokaisen tarttua kiinni mielenterveysongelmien ehkäisyyn.

Arjen pyöriessä ympyrää loputtomasti ja päivien mennessä eteenpäin minuutti minuutilta lumihangessa tarpoen, istu alas ja hengitä, ota viereen rakastava ihminen ja puhukaa. Vaaleanpunaisista perheunelmista, täydellisistä kumppaneista, parhaista muistoista, jostakin, joka saa molemmat hymyilemään.

Huomatessasi saman tapahtuvan toiselle, nykäise hihasta ja halaa, kerro hänen olevan rakastettu.

Jotta yhteiskunta toimisi jokaiselle hyödyllisellä tavalla, meidän tulee olla tiimi. 

-Helena 17

Muistipelejä pullonkorkeista?

Muistipelejä pullonkorkeista? Kirpputorilta löydetyt verhot? Mikä ihme on uusiokäyttö?

Mie ajattelen, että on monia tapoja kierrättää ja tehdä maailmasta ekologisempi. Uusiokäyttö on sitä, että vielä käyttökelpoiset tavarat käytetään uudestaan. Ite mie tykkään kiertää kirpputoreja, ja yleensä niistä tekee hyviä löytöjä, ja edullisemmin kuin normaalista kaupasta. Kirpparit ja kierrätyskeskukset on hyvä tapa edistää uusiokäyttöä ja kierrätystä, koska käyttökelpoisia tavaroita on ihan turha heittää roskiin, jos joku muu niitä vielä pystyy käyttämään.

Tähän liittyen tulee mieleen se, että tavarat todellakin tulisi käyttää loppuun, eikä esimerkiksi puoliksi käytettyjä tuotteita heitetä roskiin, koska se on täyttä tuhlausta ja aivan turhaa!

Mulla tulee mieleen myös abstraktit lahjat toiselle. Nuorten näkökulmasta esimerkiksi sellainen, että jos on kummilapsi tai pikkusisko tai –veli, niin lapsen vanhemmat ilahtuu varmasti siitä, että lupautuu hoitamaan lasta vaikka jonkun viikonlopun tai silloin, kun vanhemmilla on menoa. 

Toisaalta lahja voi olla myös se, että menee kavereiden kanssa elokuviin ja viettää aikaa yhdessä, eli lahjan ei tarvi aina olla niin konkreettinen! 

Uusiokäyttöön ja kierrättämiseen liittyy vahvasti myös oma tahto, ja ajatusmaailma siitä, miten on tottunut tekemään. Aina sanotaan, että miellettyjä tapoja on vaikea muuttaa, mutta minua tämä ajatus ärsyttää, sillä se on omasta tahdosta kiinni. Jos omia käyttäytymismallejaan haluaa muuttaa, niin sitten muuttaa! 

Ajatusmaailmaan viittaa myös se, ostaako halpaa tavaraa paljon, vai vähän kallista tavaraa, joka on laadukkaampaa ja ekologista.

Ekologista olisi ostaa sitä kalliimpaa, mutta monen ihmisen tottumus on ostaa halvempaa, koska sitä saa enemmän, ja rahaa jää käytettäväksi johonkin muuhunkin. Tämä säästää ihmisten rahoja, mutta luonto ei säästy, eikä maailmasta tule ekologisempaa tässä tapauksessa.  

Helena Virpikari

Kestävä kehitys - Kirpputori

”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet

viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”

Kestävä kehitys on arvokasvatusta ja ihmisenä kasvamista. Kestävän kehityksen neljä osa-aluetta ovat ekologinen-, taloudellinen-, sosiaalinen- ja kulttuurinen kestävä kehitys.

Kirpputori

Kävimme ryhmämme kanssa Torniossa kirpputorikierroksella tutustumassa kirpputorin antimiin. Etsimme siis ensimmäiseen omaan asuntoon tarpeellisia tavaroita mahdollisimman halvalla.

Tositori, Vaarin vintti, iha hyvää ja Kirppis, Tornion neljä kirpputoria sijaitsevat lähellä toisiaan Rajalla -kauppakeskuksen tuntumassa, joten niissä on muutenkin helppo käydä pyörähtämässä. Eikä ole suuri vaiva vuokrata loossia omien tavaroiden myymistä varten. Vuokra on kirpputorista riippuen noin kolmekymmentä euroa viikon vuokra ja senhän todennäköisesti saa takaisin tavaroiden myynnin jälkeen, ja vähän ylimääräistäkin.

Tavaroita, vaatteita, astioita yms. saa kirppiksiltä halvalla, ne ovat usein hyvälaatuisia ja käyttökelpoisia. Mutta löytyyhän sieltä toki turhaakin- ja heikkolaatuista tavaraa sekä liian kallista suhteessa laatuun. Olen sitä mieltä, että jokainen, joka myy omia tavaroitaan kirppiksillä, voisi ajatella enemmän, että onko tämä tavara siinä kunnossa, että ostaisin tämän itse ja että onko tuotteen hinta-laatusuhde kunnossa. Kaikki kirpputorit olivat mielestäni suhteellisen siistejä ja järjestyksessä, eikä siellä ollut ahdasta tai likaista, kuten monesti ajatellaan kirpputoreilla olevan.

Laura Rapakko

1. Pyykkikone 100€

2. Sänky 90€

3. Kahvinkeitin 10€ / keitin

4. TV 45€

5. Lautasia 4€

6. Kattila 18€

Helena Virpikari ja Laura Rapakko

KIERRÄTYSTÄ, LÄHIRUOKAA JA YMPÄRISTÖMERKKEJÄ!

Jätekeskus Jäkälä

Jätekeskus jäkälä on kaatopaikka Torniossa. 

Maksullinen jäte:

Poltettava jäte, kaatopaikkajäte, rakennus- ja purkujäte, maa-ainekset, asbesti ovat maksullisia jätteitä.

Kävimme Jäkälässä 10.10 tutustumassa. Jäkälän toimistotyöntekijä kertoi meille kestävästä kehityksestä ja jätteiden kierrättämisestä. 

Tämän jälkeen lähdimme tutustumaan ulos eri jätepisteisiin.

Kierrätys ja lajitteleminen

Kierrätys on materiaalien uusiokäyttöä. Kierrätyksen kohteita ovat mm. lasi, metalli, vaatteet, paperi, pahvi, pullot, alumiini ja paristot.

Kaikille materiaaleille ovat omat lajittelupisteensä. 

Meidän mielestämme kierrätys on hyödyllistä ja tarpeellista, koska ilman kierrätystä hukkuisimme roskiin. Itse pyrimme kierrättämään mahdollisimman hyvin. 

LÄHIRUOKA

Lähiruoka on ruoantuotantoa, joka suosii raaka-aineita ja tuotantopanoksia. 

Suosimme lähiruokaa, koska rahat jäävät kaupungille ja kotimainen ruoka on hyvää. Kotimaisesta ruoasta jäävät rahat kotimaahan, sen takia se on kannattavaa ostaa lähiruokaa. 

Itse pyrimme syömään mahdollisimman paljon ruokaa joka on tuotettu kotimaassa. 

YMPÄRISTÖMERKIT

1. Joutsenlippumerkki

2. Luomumerkki

3. Kierrätysmerkki

4. Ympäristömerkki

5. Reilu kauppa

Joutsenlippumerkki

Kriteerinä on, että tuote on valmistettu ja pakattu Suomessa sekä raaka-aineesta vähintään 75 % on suomalaista. 

Hyvää Suomesta -merkki on tuotekohtainen. 

Luomumerkki

 Luomumerkki tuotteessa kertoo kuluttajalle, että sen tuotanto täyttää luomuehdot. 

 tuotteen aineksista 95 % on luonnonmukaisesti tuotettuja.

Kierrätysmerkki

Merkki voi kertoa, että pakkaus sisältää kierrätysmateriaaleja tai että tuote soveltuu kierrätykseen.

Ympäristömerkki

Ympäristömerkki kertoo tuotteen tai palvelun vaikutuksista ympäristöön, ja merkinnän tavoitteena on lisätä puolueetonta tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Reilu kauppa

Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.

Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. 

Joona ja Eve